lauantai 3. joulukuuta 2016

PERKELE! Rehellisesti huikein teatterielämys aikoihin!

Pitkän blogihiljaiselon jälkeen nyt on aivan pakko kirjoittaa, sen verran komiaa oli eilen kokea Legioonateatterin ensi-ilta PERKELE! - Tarinoita suomalaisesta rehellisyydestä. Tieni vei esitykseen työtoverini keksimänä työpaikan pikkujoulujen muodossa. Ei voisi juhlalta enempää pyytää!

Näytelmä alkaa kiinnostavasti... olin kirjoituksen aloittaessani vakuuttunut, että se alkoi joukkokohtauksella, mutta alkoikohan se sittenkin yksinpuhelulla. No ei sen väliä, koska molemmat herättivät kiinnotuksen, olivatpa kumminpäin vaan. Alun joukkokohtaus toimii todella komeasti ja tuo räväkkyyttä alkuun ja upeaa vahvuutta sanomaan, kuten näytelmässä myöhemminkin nähtävät vastaavat. Lisäksi jo joukkokohtauksessa näkyy kiinnostavia hahmoja ja tietenkin Legioonateatterin ideaan perustuen tuoreita kasvoja. Myös alun miehen monologi on hämmästyttävän vangitseva ottaen huomioon näyttelijöiden taustan.

Legioonateatterihan on suoraan lainattuna työttömyyttä, syrjäytymistä ja "kokopäiväpassiivisuutta" vastustava teatteri. Ainakin osa näyttelijöistä on toiminnassa mukana työpajatoimintana, eli yhdenlaisena työttömien aktivoimistoimenpiteenä. Itse työskentelen toisenlaisessa työttömien aktivoimistoiminnassa, ja tämä Legioonateatterin toiminta on aivan omanlaistaan ja todella upeaa työtä tästäkin näkökulmasta. Katso tarkemnin www.legioonateatteri.fi 

Näistä lähtökohdista käsin - ja jopa niistä huolimatta - näytelmä onnistuu todella mykistävästi. En muista, koska viimeksi olisin tuntenut samanlaista aitoutta teatterin lavalla, nauranut yhtä spontaanisti ja ihanan makeasti, rakastunut vain muutaman sekunnin lavalla oleviin hahmoihin ja tuntenut yhtä kipeästi elämän varjopuolia ja maailman hulluutta.

Ainoana miinuspuolena voi sanoa, että näytelmä on osin juoneton - kohtauksia toisensa perään. Se ei ole sinänsä edes haitaksi (eikä sitä tietysti ole tavoiteltukaan), vaan on kiinnostavaakin katsella tällaisia niin sanottuja tuokiokuvia. Tämä on kuitenkin hyvä tietää, jos katsomaan aikoo. Tai siis kun, menkää ehdottomasti! Juonettomuus ei missään nimessä pääse häiritsemääm, sillä näytelmässä on todella upeasti käsikirjoitettuja henkilöhahmoja, jotka on upeasti puettu ja maskeerattu. Tärkeimmäksi tulee silti näyttelijätyöskentely, joilla henkilöt heräävät selittämättömällä tavalla henkiin. Muutamia tyyppejä mainitakseni: rehellisyystutkija, Pentin avovaimo, viiksi-Ana (ihan super!), verottajan edustaja ja pullojenkerääjä.

Jo mainitut joukkokohtaukset ovat upeita ajaen asiansa voiman, liikkeen ja musiikin keinoin. Yksi lempikohtani, väristyksiä aiheuttavin oli Täällä pohjantähden alla -kappaleen alku näytelmän loppupuolella. Näytelmän rytmi toimii hyvin joukkokohtauksineen, monologeineen, hölmöilyineen, hauskuuksineen, vakavuuksineen, äänekkäisyyksineen,  hiljaisuuksineen. On uskomatonta, miten tuntuma on se, että kaikessa onnistuttiin.

Ohjaaja on pystynyt ihan käsittämättömään suoritukseen näiden nuorten aikuisten kanssa. Ja nämä nuoret itse! Ei voi sanoin kuvailla, miten rohkeasti ja aidosti, kaikessa onnistuen, tämä porukka veti show'n. Suurin kiitos kuuluu teille! Ihan huikeaa! Koko meidän pikkujouluporukka taisi yhtyä tähän kokemukseen. Totesipa yksi seurueesta, että tämä oli paras hänen koskaan näkemänsä näytelmä! Mielestäni tämä oli kirkkaasti paras, mitä olen Legioonateatterilta nähnyt. Siis menkää kaikki:

osoite Mäntyhaantie 5-7, hinta 6-15 €

näytökset:

su 4.12 (klo 17)
ke 7.12
la 10.12
su 11.12 (klo 17)
ke 14.12
pe 16.12
la 17.12 (klo 17)
su 18.12 (klo 17)
ti 20.12.

Kaikki esitykset klo 19 (paitsi 4., 11., 17. ja 18.12. klo 17). Esityksen kesto n. 1 h 30 min, ei väliaikaa.

http://www.legioonateatteri.fi/2016/11/21/perkele-tarinoita-suomalaisesta-rehellisyydesta/

maanantai 8. elokuuta 2016

Teatterikesän parhaat!

Kirjoittelen lähipäivinä vielä parhaat kokemukseni Teatterikesästä, erillisinä kirjoituksina. Parhaimmistoon lukeutuivat mielestäni... melkein kaikki mitä näin! Mahdankohan olla vähän liian helppo? Erityismaininnat minulta tänä vuonna saavat pääohjelmiston Tar baby ja Minun Palestiinani, Encorebaanan Tampereelle-lauluilta (Juha Tretjakov ja Felipe Munoz), Henriikka Rönkkösen (Mielikuvituspoikaystävä) kirjailijatapaaminen Suomalaisessa kirjakaupassa ja tapahtumien yön Scandinavian funksin tanssishow. Yksi erityismainintahan tuli jo jaettua kanssanne edellisessä kirjoituksessa, ohjelmateltan Lintukoto. Kuulumisiin piakkoin!

lauantai 6. elokuuta 2016

Lintukoto Teatterikesässä

Eilen tein omaa historiaani. Kävin ensimmäistä kertaa Teatterikesän Ohjelmateltassa keskustorilla, katsomassa helsinkiläisen Musiikkiteatteri Kapsäkin (www.kapsakki.fi) Lintukodon. Tekijät tituleeraavat näytelmän ajankohtaismusikaaliksi, jonka aiheet ovat nousseet tammikuun 2016 uutisotsikoista. Teemana on pakolaisten virta, katupartiot, vastaanottokeskukset ja muut tähän liittyvät ilmiöt. Käsikirjoitus on Eppu Nuotion, sävellys Jukka Nykäsen, ohjaus Ville Sandqvistin. Näyttelijöinä Elsa Saisio, Miika Laakso, Emmi Hatjasalo ja Timo Torikka. Pianistiana säveltäjä Jukka Nykänen, basistina Pekka Korhonen.

Ihan alkuun on sanottava, etten käsitä, miten tämä näytelmä on saatu kasaan. Se on käsikirjoitettu ja sävelletty tammikuun 2016 uutisotikoiden pohjalta - ja jo huhtikuussa on ollut ensi-ilta! Tuntuisivat äkkiseltään ajateltuna melko lahjakkailta ihmiset, jotka pystyvät tuollaisessa ajassa saamaan musikaalin aikaiseksi ns. tyhjästä. Nostan hattua!

Ja millaisen musikaalin! On sanottava, etten muista koskaan nähneeni kantaaottavaa musikaalia (enkä siksi erityisemmin välitä niistä). No, tämä oli sitä. Ja toimi! Mielestäni paljon puhuttuihin, kiisteltyihin, kiihdyttäviin, hankaliin asioihin saatiin musiikin avulla tuotua jotain uutta, koskettavampaa näkökulmaa kuin mihin teksti pystyy. Mieheni tosin oli sitä mieltä, että aiheissa sorruttiin kliseisiin näkökulmiin. Mutta entäpä jos se on juuri se, mitä uutisissakin vain saamme lukea? Eikö siihen olekin ihan hyvä herätä?

Tarina etenee jotakuinkin siten, että pikkukaupungissa X Kurdistanista aikoinaan Suomeen tullut nainen hoitaa dementoitunutta miestä. Miehellä on tytär ja poika. Poika saapuu Helsingistä kotiin ja alkaa agitoimaan väkeä katupartioihin. Hän saa tietää sisarensa palkanneen maahanmuuttajataustaisen naisen isää hoitamaan. Tässä tarinan alkuasetelmat, jotka alkavat johtaa erinäisiin tilanteisiin.

Biisit ovat valtaosin todella hyviä, paranevat loppua kohti. Riemastun yleensä oivaltavista sanoituksista enemmän kuin musiikillisesta annista. Tällä lienee tekemistä sen kanssa, missä itse olen parempi - musikaalisuutta ei löydy nimeksikään. No mutta, biisit kuulostavat kauniilta. Sanoituksissa on hienoja havaintoja elämästä, maukkaita riimityksiä siellä täällä, kauniita suomen kielen sanoja. Erityisesti toiseksi viimeinen kappale Kultatukkainen poika on todella kaunis ja sellaisena kirvoitti kyyneleet tämän herkkiksen silmiin. Siinä laulu, jonka voisi omille lapsilleen elämänohjeeksi kuunnelluttaa. Muut erityismaininnan arvoiset biisit ovat mielestäni Tuuli vuorilta, Miehet kadunkulmassa ja Saimaa.

Näyttelijätyö on laadukasta. Lisäksi etenkin Elsa Saisio loistaa kauniilla lauluäänellään. Myös Emmi Hatjasalon ääni on miellyttävää kuunneltavaa.

On sanottava, että esitys käynnistyi hieman tahmeasti. Tähän vaikutti toki myös se, että katsojatoverimme jatkoivat ääneen keskustelua alussa - ja itseasiassa aika ajoin myös esityksen keskellä. Alku meni siis osaltani sen miettimiseen, koska nousen ja menen sanomaan, että turpa kiinni tai ulos. :D Mielestäni esitys kuitenkin paranee biisi biisiltä, kohtaus kohtaukselta ja loppu on niin komeaa, että annan anteeksi alun tahmailun. Erityismaininta siitä, että esitystä oli vieläpä päivitetty keväästä - uusimpia uutisia oli puheissa mukana mainintoina. Hieno yksityiskohta, etenkin kun mainostetaan ajankohtaisesityksenä.

Suosittelen, suosittelen! Harmi vaan, että ainakaan nopealla vilkaisulla en löytänyt enää esityksiä Kapsäkin sivuilta. Teatterikesässähän ei ollut kuin tuo yksi.

Loppuun vielä arvio esityspaikasta. Sekä minä että mieheni koimme valitettavasti teltan huonoksi esityspaikaksi. Istuinpaikat olivat kaarevasti pöytineen. Teltassa istuttiin sivuttain lavaan, mikä teki katsomisesta hieman epämukavaa. Pöytien välit olivat liian pienet, oli hankala liikkua paikalleen. Itse tunsin koko esityksen takanani olevan naisen takapuolen selässäni ja aika ajoin kyynärpään kyljessäni. Muutama pöytärivi vähemmän ja homma toimisi paremmin. Esityksen ajankohta oli myös ehkä hieman turhan myöhään (22.00). Ihmiset olivat ehtineet ottaa pohjia liikaa eivätkä kaikki siis enää tuossa kohtaa muistaneet, että teatterissa olisi syytä pysyä vaiti tai kuiskata, jos on asiaa. Nämä käytännön asiat veivät alussa liikaa huomiota eikä voinut keskittyä esitykseen. Onneksi ihmiset vaikenivat ja esitys vei lopulta kokonaan mukanaan, jolloin ympäristökin unohtui.

Kokemisen arvoista!

perjantai 5. elokuuta 2016

Suuri rakkauteni, Tampereen Teatterikesä

Käynnissä on lempikesätapahtumani, Tampereen Teatterikesä. Kirjoittelen lähipäivinä tuntemuksia tämän vuoden esityksistä - ja voitte olla varmoja, että mainostan niitä! Tässä tekstissä sen sijaan kerron hiukan infoa rakkaudestani, koska ystävät

VIELÄ EHTII, SE JATKUU VIELÄ VIIKONLOPUN! Tänäänkin voi keritä vielä johonkin se, ken on oikein spontaani! Itse meen kattomaan Lintukoto-ajankohtaismusikaalia kello 22.00 Keskustorin telttaan. Se on Eppu Nuotion ja Jukka Nykäsen ajankohtaismusikaali (rooleissa Elsa Saisio, Emmi Hatjasalo, Miika Laakso, Timo Torikka). Maksaa 25 euroa, lippuja ON jäljellä.

Mutta no niin, kuulkaas. Vuosittain elokuun ensimmäinen viikko tarjoaa henkiin herättävän teatterikattauksen pitkän teattereiden kesätauon jälkeen. Tokihan Suomen suvessa on kylässä jos toisessakin kesäteatteri, ja varmasti monien näiden esitykset ovat viihdyttäviä, laadukkaita, koskettaviakin. Minua kuitenkin vaivaa ennakkoluulo. Mielikuvissani kesäteatteriesitykset ovat hassunhauskoja yleisön naurattamiseen pyrkiviä kepeitä näytelmiä, jotka nyt vain eivät satu olemaan minun makuuni. Tästä syystä vietän kesääni ilman teatteria, kiertäen kesäteatterit kaukaa. No jos ei nyt aivan niinkään, niin en kuitenkaan vaivaudu selvittämään kesäteattereiden tarjontaa. Sen sijaan odotan ja odotan, kunnes kesä kääntyy lopuilleen ja Teatterikesä tuo näyttämöille kaiken!

Oma historiani Teatterikesän kanssa on alkanut kymmenisen vuotta sitten, niihin aikoihin, kun aloitin improvisaatioteatterin Ahjolan alkeisryhmässä, Pian loistavassa ohjauksessa (kiitos! <3). Teatterikärpänen puri ja aloin suorastaan ahmia mm. Teatterikesän esityksiä. Rahaa ei opiskelijana ollut tuhlattavaksi, joten kolusin ilmaiset ja halvat esitykset läpi. Ja nautin, innostuin, riemastuin, liikutuin, heräsin pohtimaan. Kolmen viimeisen vuoden aikana olen nähnyt myös Pääohjelmiston hintavia esityksiä. Vähitellen tässä alkaa siis olla aika hyvä tuntemus, mitä kaikkea Teatterikesä pitää sisällään. Parhaana vuotena kävin katsomassa muistaakseni 12 näytelmää tai musiikkiesitystä, jonka päälle katuesitykset ja Tapahtumien yö. Tämä elokuun ensimmäinen viikko on siis tosirakkauteni!

Teatterikesän ohjelmisto on todella monipuolinen - eikä muuten rajoitu vain teatteriin! Tätä monipuolisuutta tuskin voi liiaksi korostaa. Tarjolla on kansainvälisiä, suomalaisia, tamperelaisia ja valtakunnallisia esityksiä, joiden toteuttajina ovat niin ammattilaiset kuin harrastajatkin. Esityksiä on aikuisille ja lapsille, nuorille ja vanhoille. On teatteria monissa eri muodoissaan, tanssia, musiikkia, kirjallisuutta - ohjelmasta voi löytää melkein mitä vain! Teatterin puolelta löytyy perinteisiä puhenäytelmiä, monologeja, musikaaleja, kesäteatteria, improa, stand upia... you name it! Hinnaltaan esitykset vaihtelevat ilmaisista todella edullisiin ja siitä kohtuuhintaisiin, osin jopa melko hintaviin. Uskaltaisin väittää, että halutessaan jokainen löytää itselleen jotain! Varmaksi voin sanoa, että ilman pennin pyörylääkin viikon aikana saa todella huimia elämyksiä. Useita. Joka päivälle. Aikoinaan ei ollut varaa käydä maksullisissa esityksissä ollenkaan, siksi voin tämän taata.

Haluan erityisesti suositella ilmaisia näytöksiä, koska helposti ajatellaan, että ne ei voi olla erityisen hyviä, koska eivät maksa. Ne hukkuvat tällaisessa suuressa teatteritapahtumassa ehkä Suurempin Esitysten jalkoihin. Jos kuitenkin pitää yllätyksistä, tuoreesta, ilolla ja rakkaudesta lajiin tehdystä ilmaisusta ja haluaa kuulla tai nähdä intiimisti jotain mahdollisesti tulevaisuudessa tunnetuksi nousevaa nimeä, kannattaa ehdottomasti käydä katsomassa näitä ilmaisia esityksiä. Olen rakastanut todella monia näistä esityksistä, tänä vuonna ja aiempina vuosina! <3

Vielä loppuun käytännön informaatiota. Teatterikesä koostuu kuudesta eri ohjelmistosta: Pääohjelmisto (liput 25-40 €), Ohjelmateltta (hieman halvempi), Encorebaana (ilmainen), OFF Tampere (ilmaisesta 40 euroon), Tapahtumien yö (valtaosin ilmainen) ja Muu ohjelmisto. Esitykset ovat useiden tamperelaisten teattereiden tiloissa, kaduilla, pubeissa jne. 
  • Pääohjelmistossa on kansainvälisiä ja kotimaisia ammattiteattereiden näytelmiä.
  • Ohjelmateltassa Keskustorilla on musiikillisia esityksiä. 
  • Encorebaana on ravintolafestivaali, jonka esityspaikat ovat nimensä mukaisesti ravintoloissa ja pubeissa, ja ne ovat kaikki ilmaisia. 
  • OFF Tampere pitää sisällään oikeastaan kaikkea mahdollista, pääosin Pääohjelmistoa edullisempaan hintaan. Pääosin OFF Tampereessa on harrastajateattereita, mutta esimerkiksi Pyynikin kesäteatterin ja Komediateatterin kesäteatterinäytökset kuuluvat tähän ohjelmistoon (ja ovat normaaleiden teatterilippujen hintaisia). OFFista löytyy myös joitakin ilmaisia esityksiä. 
  • Tapahtumien yö on Teatterikesäviikon torstaina ja sen ohjelma on - toistanko itseäni - todella laaja ja levittäytyy ympäri keskustaa ja vähän kauemmaskin (esimerkiksi Tähtitorni Kaupissa). Ohjelmasta löytyy kaikkea, ei todellakaan vain teatteriin liittyvää. Yhden Tapahtumien yön ohjelman mainitakseni Suomalaisessa kirjakauppassa ja Akateemisessa kirjakaupassa käydään keskusteluja kirjailijoiden kanssa ja saatavilla on signeerauksia. 
  • Viimeinen ohjelmisto, eli muu ohjelmisto, koostuu keskustelutilaisuuksista. 
  • Yhdessä blogitekstissä ei pysty millään avaamaan Teatterikesän ohjelmistoa, joten go and check it out, www.teatterikesa.fi